Huvilassa osoitteessa Am Grossen Wannsee 56-58 pidettiin 20.1.1942 kokous, jossa puheenjohtajana toimi RSHA:n (Reichssicherheitshauptamt, Valtakunnan turvallisuuden päävirasto) johtaja, Obergruppenführer (SS-kenraali) Reinhard Heydrich. Osanottajina oli 15 henkilöä eri turvallisuuspalveluista, ministeriöistä, valtio- ja puoluehallinnosta. Tässä kokouksessa päätettiin ns. juutalaiskysymyksen lopullisen ratkaisun (die Endlösung der Judenfrage) käytännön toteuttamisesta, sekä siinä tarvittavaa osanottajien edustamien tahojen yhteistyötä. Kokouksen sihteerinä toimi Obersturmbannführer (SS-everstiluutnantti) Adolf Eichmann.

Kokouksen pöytäkirja jaettiin osanottajille, joiden piti pöytäkirjan luettuaan hävittää se. Yksi osanottajista jätti huolimattomuuttaan oman kopionsa tuhoamatta, ja se löydettiin sodan loputtua.

Nykyään huvilassa on Wanseen konferenssiin ja juutalaisten kansanmurhaan keskittyvä muistopaikka ja museo, jonka näyttelyssä kattavasti esitellään tragedian vaiheita, toteuttajia ja paikkoja.

muistopaikan kotisivu

Gedenkstätte Deutscher Widerstand
Saksalaisen vastarinnan muistopaikka

Museo sijaitsee ns. Bendlerblockissa, jossa 20.7.1944-kaappausyrityksen aikaan sijaitsi maavoimien päämaja. Sinne kokoontuivat keskeisimmät kaappauksen osanottajat FHQ (Führerhauptquartier, Johtajapäämaja) Wolfschanzessa (Sudenpesä) Rastenburgissa tapahtuneen Hitleriin kohdistuneen murhayrityksen jälkeen keskeisimmät henkilöt, ja siellä heidät vangittiin sekä teloitettiin rakennuksen sisäpihalla ilman oikeudenkäyntiä. Teloituksien määrännyt henkilö teloitettiin myös itse pian, sillä hän oli määrännyt pikateloitukset oman kapinahenkisyytensä peittämiseksi.

Museo kertoo vastarinnasta lähinnä henkilöhistorioiden kautta, ja vaikka vastarinta Saksassa olikin mitätöntä ja lähes vailla aikaansaannoksia, esitellään museossa melkoinen määrä henkilöitä. Sodan jälkeen lieneekin lähes kaikilla vähänkin johtavissa asemissa olleilla saksalaisilla kova halu ilmoittaa kuuluneensa vastarintaliikkeeseen - teoista ja oikeutuksesta riippumatta.

Näyttely on vain saksankielinen.

muistopaikan kotisivu

Deutsch-Russisches Museum Berlin-Karlshorst
Saksalais-venäläinen museo Berlin-Karlshorstissa

Rakennuksessa allekirjoittivat sotamarsalkka Wilhelm Keitel, kenraaliamiraali Hans-Georg von Friedeburg ja kenraaliversti Hans Jürgen Stumpf valtakunnanpresidentti Karl Dönitzin valtuuttamana 8.5.1945 Saksan ehdottoman antautumisen vahvennuksen. Liittoutuneiden puolelta allekirjoittajat olivat neuvostoliittolainen marsalkka Georgi Zhukov sekä brittiläinen ilmamarsalkka sir Arthur Tedder. Varsinaisen antautumisen oli allekirjoittanut valtakunnanpresidentin valtuuttamana kenraalieversti Alfred Jodl Reimsissä 7.5.1945, mutta Stalin vaati allekirjoittamisen tapahtumista Berliinissä. Siksi tapahtui toinen antautumisen allekirjoitustilaisuus. Antautuminen astui voimaan 8.5.1945 klo 23.41 Saksan aikaa, ja Venäjällä sodan päättymistä juhlitaan 9.5., koska kellohan oli Moskovassa jo 01.41.

Rakennus toimi 1938-45 Pioneerikoulu 1:n upseerikasinona, ja vuodesta 1967 se on toiminut museona. Nykymuodossa museo avattiin 10.5.1995. Näyttelyn tekstit ovat saksaksi ja venäjäksi.

muistopaikan kotisivu

Sowjetisches Soldaten-Ehrenmal Treptow
Neuvostosotilaiden hautausmaa ja muistomerkki Treptower Parkissa

1946-48 rakennettu muistomerkki, johon käytettiin 40.000 kuutiometriä graniittia - mm. entisestä Uudesta valtakunnankansliasta. On suurin ja taiteellisesti korkeatasoisin sotilasmuistomerkki Saksassa. Mausolemumin päällä on 12,5 metriä korkea ja 70 tonnia painava pronssipatsas. Paikka on myös 5.000 neuvostosotilaan hauta.

Gedenkstätte Zwangsarbeiter
Vankityöläisten muistopaikka

Muistopaikka on 1943 perustettu entinen vankityöläisten leiri Schöneweidessa. Yksistään Berliinissä vastaavia leirejä oli n. 1.000, joista tämä, Niederschöneweide, on ainoa säilynyt. Leirillä oli ollut n. 2.000 vankia Belgiasta, Ranskasta, Hollannista, Italiasta, Puolasta ja Ukrainasta aina sodan loppuun asti.

Muistopaikaksi 1995, mutta oli valitettavasti suljettu ja unohdetun näköinen. Paikan pitäisi avatua uudelleen vuoden 2006 alkupuoliskolla.

muistopaikan kotisivu
lisätietoa

Gedenkstätte Plötzensee
Plötzenseen muistopaikka

Alkujaan 1879 valmistunut, 25 hehtaarin alueen käsittänyt vankila. Vuodesta 1933 vankeina poliittisia rikollisia, joita sinne tuomitsivat kansallissosialistiset Erikoisoikeudet (Sondergerichte) ja vuona 1934 perustettu Kansanoikeus (Volksgericht). Yhden ryhmän vangeista muodostivat teloitusta odottavat; Plötzenseessä teloittettin 1933-45 2.891 henkilöä, joista Erikoisoikeuksien tuomitsemia n. 1.000 ja Kansanoikeuden n. 1.500. Vuosina 1933-36 teloitukset tapahtuivat kirveellä mestaamalla, kunnes 1937 otettiin käyttöön giljotiini. Vuonna 1942 asennettiin 8-paikkainen hirsipuu. Giljotiini vahingoittui syyskuussa 1943 ilmahyökkäyksessä, minkä vuoksi teloituksia suoritettiin jonkin aikaa puolustusvoimain (Wehrmacht) ampumaradalla poliisin tai puolustusvoimain teloituskomennuskuntien toimesta.

Kapinayrityksen 20.7.1944 seurauksena yli 50 oikeudenkäynnissä tuomittiin yli 110 kuolemantuomiota, joista 90 toteutettiin Plötzenseessä.

Muistopaikka avattiin vuonna 1951.

muistopaikan kotisivu

Nationale Holokaust-Denkmal für die im nationalsozialistisch besetzten Europa ermordeten Sinti und Roma
Kansallissosialistisessa valloitetussa Euroopassa murhattujen romanien kansallinen kansanmurhamuistopaikka

Paikalla on vain kyltti, jossa on muistopaikan asetussanat 16.3.1997.

Denkmal die Bücherverbrennung vom 10 Mai 1933
Kirjojenpolton 10.5.1933 muistopaikka

Kansallissosialistiset opiskelijat polttivat 10.5.1933 Bebelplatzilla satojen kirjailijoiden teoksia, joiden ei katsottu olevan yhteneviä kansallissosialististen arvojen kanssa. Paikalla on muistomerkki Bibliothek (Kirjasto) vuodelta 1995.

Denkmal für die ermordeten Juden Europas
Murhattujen euroopanjuutalaisten muistopaikka

Muistopaikka avattiin yleisölle 12.5.2005. Siinä on 2711 betonipaasia, ja maan alla on uhreista sekä muista muistopaikoista taustatietoa antava informaatiokeskus.

muistopaikan kotisivu

Topographie des Terrors

Tällä paikalla oli osoitteessa Prinz-Albrecht-Strasse 8 Kolmannen valtakunnan aikana RSHA:n (Reichssicherheitshauptamt, Valtakunnan turvallisuuden päävirasto) päämaja, jonka kellarissa oli myös vankisellejä. Kyseinen rakennus on tuhoutunut, mutta nyt sen paikalla on ulkoilmanäyttely Kolmannen valtakunnan terrorikoneistosta ja sen aikaansaannoksista.

muistopaikan kotisivu

Sowjetisches Ehrenmal Tiergarten
Neuvostosotilaiden hautausmaa ja muistomerkki Tiergartenissa

Myös tämän 1945 valmistuneen muistomerkin tekemiseen käytettiin marmoria Uudesta valtakunnankansliasta. Muistopaikka oli ainoa neuvostomuistopaikka Länsi-Saksan puolella. Paikka on myös 2.000 neuvostosotilaan hautausmaa.

Käyttöoikeudet kuviin myy Sakarima-kuvatoimisto.