Työhuoneen laitteistoa olin hiljaittain parantanut uudella subwooferin päätevahvistimella ja aktiivijakosuotimella, minkä seurauksena 130 wattia monona antava Chorus A60 -aktiivivahvistinmoduli oli jäänyt vaille käyttöä. Jatkohan oli yksinkertaista; tarvitsi vain hankkia elementti ja tehdä kotelo.

Olin kuullut nyysseissä paljon hyvää Peerlesin XLS-sarjasta, ja niinpä päädyin 10 tuumaiseen SWR269:ään. 12 tuumainen olisi toki ollut vieläkin parempi, mutta kotelosta olisi tullut n. 85-litraisena liian iso olohuoneeseen.

Kotelon koon suunnittelin Excel-pohjaisella UniBox-suunnitteluohjelmalla, jonka olin löytänyt netistä. Simulaatiotuloksien perusteella päädyin 50 litran koteloon viritettynä 22 hertsiin. Refleksiputkena päätin käyttää sisähalkaisijaltaan 69 mm viemäriputkea. Toki väljempi putki olisi vapaammin hengittävä, mutta silloin pituus olisi kasvanut turhankin suureksi. Tein kompromissin, jolla viritystaajuus tulee kohtalaisen matalalle mutta putki jää vielä inhimillisen pituiseksi. Tarkoitus ei ole kuitenkaan kuunnella suurilla voimakkuuksilla (ainakaan pääsääntöisesti...), joten tuskinpa huohotusongelmat tulisivat haittaamaan.

Kaiutinelementin hankinta oli hieman hankalaa. Peerlesin "virallinen" maahantuoja ei pitänyt XLS-sarjaa mallistossaan. Radioduosta elementit olivat loppu, mutta ottivat minut jonotuslistalle. Kun viikkoon ei mitään kuulunut, niin soitin Suomen Hifitaloon, jossa ne olivat myöskin sillä hetkellä loppu. Viimein kärsimykseni lopetti Ljudia, josta sain elementin melko pian postitse. (Radioduo soitti sitten muutaman viikon päästä saaneensa elementtejä, mutta liian myöhään kannaltani. Joku onnellinen sen varaamani varmaankin pian osti.)

Mielestäni silmää miellyttävän kaiuttimen tulee olla pystymallinen ja elementin suuntautua eteenpäin. Nämä vähemmän rationaaliset perusteet sekä simulointi muokkasivat kotelosta toteutuneen mallisen. Refleksiputki tuli vasempaan takanurkkaan ja suuntautuu alaspäin. Kotelon päätin tehdä 22 mm:n mdf-levystä. Tuo paksuus riittää jo tukevan kotelon tekemiseen, kun sisälle tulisi vielä ristikkäistuki. Levyjen saaminen sahattuna neliöhintaan ilman kokonaisen yli 5 neliön levyn ostamista vaati hieman etsiskelyä. Vallilan Raudassa olisi muuten onnistunut, mutta muuton takia levysahaus oli suljettuna. Pelastukseksi koitui Herttoniemen Starkki, josta sain millintarkasti sahatut levyt. Levyä meni 0,95 neliötä.