|
Petteri
Hannula ja Juha Valtonen ovat tehneet melkoisen työn selvittääkseen
postin saloja lähes 70 vuoden ajalta. Aikakausi johon teos sijoittuu
sisältää Suomen historiassa monta tärkeää ajankohtaa. Tärkeimpinä
tietenkin itsenäistyminen ja Venäjän vallasta irtaantuminen.
Ajankohdassa liityttiin myös Maailman Postiliittoon ja solmittiin
useiden maiden kanssa keskinäisiä postisopimuksia, jotka näkyvät
nykyään lähetysten päällysmerkinnöissä ja ne ovatkin joskus hyvinkin
erikoisia. Niihinkin löytyy vastauksia juuri julkaistusta teoksesta.
Kirjepostin laajuus avautuu teoksen myötä hyvin ja sopimuksien vaikutus
muun muassa postimaksuihin näkyy selkeästi. Ohjeiden määrä postin
byrokratiassa on valtava, niinpä kirjassakin näkyy määräysten laaja
kirjo. Vuosittain on tullut runsaastikin uusia määräyksiä vaikkapa
lähetyksen sisällön tai päällyksen merkintöjen suhteen. Esimerkiksi
painotuotteiden rajoituksia ja määritelmiä on tarpeen mukaan
selkeytetty ja tekstin määrä määritelmissä on kasvanut merkittävästi.
Kirja antaa vastauksen myös moniin kysymyksiin, joita keräilijät ovat
vuosikymmeniä esittäneet, kun ovat tuomareille lähetyksiään esitelleet.
Ensimmäisen kerran on pykäläviidakko ulkomaan kirjepostin osalta
esitetty selkeästi ja yksinkertaisesti. Kirjaan on todellakin koottu
kaikki oleellinen tieto aikakauden määräyksistä, joita keräilijät
tarvitsevat tulkitessaan kokoelmiensa aarteiden merkintöjä.
Aikakauteen mahtuu peräti viisi maailmanpostisopimusta, jotka
sisälsivät myös kahden maailmansodansodan vaikutuksia, itsenäisten
valtioiden muodostumista, kuningaskuntien hajoamista ja kaikkea mitä
postinkulussa on vuosikymmenten aikana ehdoiksi määritelty. Niinpä
teosta voi suositella kaikille keräilijöille apuvälineeksi lähetysten
tulkintaan.
Tuo postin kapulakieli, joka teoksessa on säilytetty mahdollisimman
alkuperäisessä muodossa, tuntuu näinä aikoina joskus aika huvittavalta,
kuten toteamus, että "postikortti täytyy lähettää avoimena" tai
"asiakirjat tulee lähettää joko siteenä tai avoimessa kuoressa".
Yleensäkin tuo postin käyttämä kieli on nykyaikaan verrattuna hyvin
huvittavaa, mutta toki aikakauteensa nähden ymmärrettävää.
Koska Suomella oli omat postisopimuksensa myös kahdenvälisesti muun
muassa Neuvostoliiton ja Saksankin kanssa, antaa kirja vastaukset myös
näiden lähetysten käsittelyyn ja taksoittamiseen. Myös Pohjoismainen
postiliitto on saanut oman lukunsa, käsittihän tuo lopulta
erillissopimukset näihin maihin, johon Islanti liittyi vasta 13 vuotta
myöhemmin. Toisaalta teoksesta löytyy vastaukset myös Eestin ja
Latvian kanssa tehtyhin erillissopimuksiin, jotka varsinkin
Latvian osalta jäivät lyhytaikaiseksi, Neuvostoliiton miehitettyä maat
toisessa maailmansodassa.
Yksi erikoisimmasta osasta kirjassa kertoo kenttäpostista saksalaiselle
sotaväelle. Siitä selviää ne merkinnät, jotka löytyvät kirjeiden päältä
ja miten lähetykset tulee käsitellä.
Kaiken kaikkiaan on teos oiva lisä kaikille keräilystä kiinnostuneille.
|